Välbloggaus sairaspetiltä - arvovaikuttaja etätyössä

Kuvarajaus on opiskelijoiden etäkokeesta, eikä opiskelijan tekemä pastissi näy tässä kokonaisuudessan.

On näissä sähköisissä ympäristöissä paljon hyvääkin. 

Pidän tänään elämäni toisen kerran etänä kuviksen arviointiviikon työrupeaman, 2 x 75 min. Syynä se, että makaan kipeänä kotona, ensimmäisellä kerralla olin ulkomaan matkalla jonkun projektin vuoksi. Jonkin näkemyksen mukaan etätöiden merkitys työmarkkinoilla kasvoi 119-päivän jälkeen. Tarvittiin keino ratkaista syntynyt tilanpuute ja saada ihmiset tuottavaan työhön ilman kiinteää fyysistä tilaa.

Saikusta huolimatta olen kieliposkessa vääntänyt eilen vuorovaikutukseen ja draamalliseen vertaisarviontiin perustuvat arviointisessiot edes jonkinlaiseen sähköiseen muotoon eilispäivän aikana ( 6 - 8 h).

Arvostan ja opiskelijat arvostavat läsnäoloa ja keskustelua. Lukioonhan ei oteta sijaisia tällä hetkellä enkä voi jättää opiskelijoita heitteille ja päästää kurssia loppumaan ihan floppina.

Luojan kiitos arviontikerta oli vasta loppuviikosta, alkuviikosta olin täysin pelistä pois. 

Homma toimii niin, että olen tehnyt kaksi eri Google Formsia, joissa on kysymyksiä ja tehtäviä kuvis 1-kurssista. Formsit ovat auki vain tietyn ajan. Välitunti välissä. Linkit formseihin jaan Wilman kautta oikeana ajankohtana. Päivystän siis (sairaana).

Tehtävissä on pohdintaa ja kuvantuottamista arviointiperusteineen. Osa koskee omia kuvaratkaisuita, osassa arvioidaan leikillisest. Omasta mielestäni on niin, että kaikessa taidearvioinnissa pitäisi olla hauskuus ja leikki mukana?Kokeet ovat rennompia ja luova osaaminen parempaa, kun jännittäminen ei vie kaikkia voimia. Palautekin tulee annettua väistämättä rakentavasti ja hyvässä hengessä. Tällä kertaa vuorossa lyhyitä taidereferaatteja kuvitteelliseen kulttuurilehteen sekä video- tai julistemainos omasta itsestä mahdolliselle kesätyönantajalle.  Ollaanhan Kansainvälisen liiketoiminnan lukiossa. Pohjalla on tietysti taidekuvien tutkimista ja vierailu Kansallismuseon hienoon matkajulistenäyttelyyn. Kuvantuottamistehtävät palautetaan sähköpostilla liitteenä, koska nähdäkseni formseihin ei voi palauttaa kuvia ja videoita.

Jep!

Muuten -opettaja on  tahtomattaankin arvovaikuttaja. Me pahimmassa tapauksessa varastetaan miltei koko nuoren valveillaoloaika, parhaimmillaan tehdään siitä merkityksellistä ja innostavaa. Itse opastan nuoria varovaisesti suhtautumaan kriittisesti siihen kaikkeen, mitä heille tuputetaan eri medioiden kautta ja näkemään myös eri viestimien kuvallisen vallan ihmisiin. Itsekin sitä jatkuvasti opettelen.

 Mielikuvilla ohjataan niin paljon meidän toimintaa, että jos sitä ei pureta nuorten kanssa, on vaarana jäädä sen jalkoihin. Me kuvismaikat ollaan hyvin koulutettuja kuvan vaikutusten tutkimiseen. Nuorten tuottamista kuvista huomaa, että nykypolitiikka piirtää jälkeään heidän aivoihinsa. Tällä hetkellä ei ole kurssia tai tehtävää, jossa ei suuri osa sijoita maailman presidenttejä tai suomalaisia politiikkoja satiirisiin tai traagisiin tilanteisiin. Jopa OP:n kilpailussa osa nuorista teki puhtaasti poliittisia kuvaratkaisuita. Tämä kaikki siksi, että kuvat todella vaikuttavat, uuden kuvan tuottaminen auttaa käsittelemään median kuvavirtaa ja vapautumaan tai pääsemään selville sen vaikutuksista.

Kuvataidetta on siis vain yksi täysin pakollinen kurssi lukiossa ja se mihin pyrin, on että siitä jäisi positiivinen asenne kuvan tekemiseen ja eväitä kuvien merkityksen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen. Olishan niitä opiskelijoita kiva nähdä muillakin kuviskursseilla ja tekemässä Opetushallituksen lukiodiplomisuoritusta kuvataiteissa opintojensa päätteeksi. Mutta tuomiopäivän basuunaksi en rupea enkä väitä ettei ilman kuviskurssejakin pärjäisi. Ainakin yhteiskunta saa silloin kritiikittömiä kuluttajia tuotantokoneistoonsa ja yhä huonommin osaavia jatko-opiskelijoita taiteen ja muotoilun alan korkeakouluihin ja yliopistoihin. 

ps. täytyy muuten kysyä, saisinko julkaista blogissani opiskelijoiden tuotoksia tehtävistä. Olivat ihan täpinöissä tehtävästä Minä tuotteena, jossa siis kävivät läpi itselleen merkityksellisiä brändejä. Samalla tutustuttiin verkossa Jani Leinosen taiteeseen. Lisäksi ollaan harjoiteltu ihan vaan haettu tuntumaa piirtämiseen ja maalamiseen ja tietysti opeteltu sitä portfoliotekniikkaakiin. Mulla on ollut ahkeria opiskelijoita kurssilla!